Viestiliigassa kaudella 2020 juostiin 6 kisaa 9 viikon sisään. Kaikista kisoista tehtiin IS-TV:lle nettiTV lähetys, joiden katsojamäärä vaihteli 10’000-20’000 välillä. Mittareiden mukaan lähetysten keskimääräiset katsoja-ajat ovat erittäin korkeita, joten lähetys on sekä kiinnostavaa sisältöä että riittävän laadukas jotta TV:n laadukkaaseen tarjontaan tottuneet katsojat eivät vaihda ”kanavaa”. Katsojille ja muille kiinnostuneille listaan tähän muutaman perusperiaatteen, joita viestiliiga lähetyksissä on noudatettu.
Lähetys kisan ehdoilla
Ratamestari tekee radat lajin ehdoilla mahdollisimmat hyviksi kisan maastoon ja me teemme siitä lähetyksen. Tuotanto sopeutuu ratamestarin valintoihin, ei toisinpäin. Sama koskee kisakeskusta, me tulemme sinne missä kisat on ja laitetaan systeemit pystyyn. Toki ratamestari tietää että televisointi on tiedossa ja osaa ennakoida TV rasteille hyvät paikat ja tarvittaessa keskustellaan. Yleensä tuottaja (Reitti) on käynyt kisapaikoilla kerran ennalta, tuotanto tulee paikalle vuorokautta ennen.
Oma kevyt kalusto
Netti-TV lähetystä ei synny ilman kalustoa. Kalusto ei tarkoita pelkästään kameroita, vaan kyseessä on melko laaja järjestelmäkokonaisuus: kamerat, jalustat, videokaapelit, valokuidut, ohjaamotekniikka, verkko, selostamo, piirtopöytä, juoksijakitit, maastorastikitit, tulosgrafiikka, joukkue- ja pelaajakortit, pilvipalvelimet, varasähköt, intercom, 4G kalusto, jne. Ja kaiken pitää toimia yhteen kisapäivänä.
Oma kalusto antaa mahdollisuuden kehittää sitä tähän käyttöön sopivaksi, kalusto pysyy vakiona ja tekijät oppivat käytön, eikä kalustoa tarvitse hakea vuokraamoista ennen kisaa vaan on aina ja helposti saatavilla kokonaisuutena. Heikkoutena on se että pääoma on rajallinen ja kaluston laatu ja määrä pitää sovittaa budgettiin.
Tekijät tuntevat lajin
Lajituntemuksen merkitystä kaikissa rooleissa on tärkeä. Annan maastokuvaajalle kartan käteen 1h ennen kisaa ja käsken mennä kuvaamaan rastille 36. Kisakeskuskuvaajalle sanon korvaan että nyt ota Nouski. Juoksukameramiehelle ohje mennä Teinin peesiin, katso GPS:stä mistä on tulossa. Tämä ei onnistu ellei tiimi osaa suunnistaa, tunne karttaa, tunne seura-asuja ja tunne urheilijoita. Helpottaa kummasti.
Kisajärjestäjät mukaan
Runkopelaajat tuntee kaluston ja toimintamallit, mutta ryhmä on melko pieni, tyypillisesti 6-7 henkeä GPS ja selostustiimin lisäksi. Kun kuvausta tehdään 10 kameralla kuten esimerkiksi Lukkariviestissä Mynämäellä, niin lisänä tarvitaan aina 3-4 apuria kisajärjestäjiltä. Into, pika-opastus ja ohjaajan rohkaisu riittää pitkälle ja apurit hoitaa ruutunsa hienosti. Yleensä kisakeskuskuvaajana, juoksukamerassa tai tulosgrafiikan operoinnissa on siis ensikertalaisia tehtävässä. Tämä näkyy joskus lopputuloksessa pikku rosoina, etenkin lähetyksen ekalla puolikkaalla, mutta kisan jälkeen ollaan kokemusta rikkaampana.
Luotetaan 4G verkkoon ja akkuihin
Suomessa on hyvät 4G verkot ja ne mahdollistavat lähetysten tekemisen juoksukameroineen ja maastorasteineen. Verkot eivät tosin ole niin hyviä että pätkimättömän kuvan lähettäminen olisi helppoa. Jokainen juoksu- ja maastokamera käyttää vähintään 2 liittymää kuvan siirtämiseen pilveen, josta se tulee edelleen 4G yhteyksillä ohjaamoon. Samoin lopullinen lähetys lähtee 4G yhteyksillä (vähintään 3 liittymällä) IS-TV:lle. Tällä kaudella ainoastaan Ikaalisten viestissä apuna oli kylpylän yhteydet. Tyypillisesti lähetyksen tekemisessä on käytössä 15 liittymää.
Maastossa olevat lähettimet ja kamerat kaipaavat sähköä, mutta onneksi kaikki toimii akuilla ja vara-akuilla ja vara-akkujen backupilla. Maastokuvaajan ei tarvitse raahata generaattoria pärisemään kumpareen taakse.
Harjoitus tekee mestarin
Kolmikolla Reitti, Eerola, Uusimäki on nyt tehty lähemmäksi 20 suunnistusviestilähetystä. Lähetyksen suunnittelu ja läpivienti on tiimityötä ja kisan aikana kolmikon tiimipeli on lähetyksen ydin.
