Arkistoin juuri viimeisetkin lähetysten tallenteet tuotantojärjestelmästä ja vasta siitä hahmottui koko kesän saldo. Viestiliiga ja suunnistusliiga muodostivat ison osan lähetyksistä, mutta niiden lisäksi Nuorten Jukola, pyöräsuunnistuksen 5-päiväiset MM-kisat sekä 2 Suomen pyöräsuunnistus Cupin osakisaa. Tällä kaudella tehtiin vain suunnistuslähetyksiä, mutta niitä olikin sitten hyvin moninaisia kisamuotoja: 3-7 osuuksisia viestejä yöllä ja päivällä, sprinttiä, keskaria, pitkää matkaa, yhteislähtöä, knock.out sprinttiä, yösuunnistusta, MM-kisaa, SM-kisaa, kansallista kisaa, nuorisokisaa. Ainoastaan parisprintti jäi uupumaan.

Numeroina

• 23 lähetystä, 18 tapahtumaa
• 80 tuntia suoraa ohjattua suunnistusurheilua
• 250’000 katsojaa (is-tv, iof live, youtube)
• 10-16 hengen tuotantotiimi, kauden aikana mukana lähes 100 ihmistä!

Perusasiat ja uudet parannukset

Monet työtavat ja periaatteet oli opittu jo aiempina vuosina. Kauteen lähdettäessä nämä aiemmin hyviksi havaitut (tai käytännön sanelemat) perusperiaatteet pidettiin samoina. Näitä käsittelin vuoden 2020 yhteenveto artikkelissa. Perusasioita ovat:

• TV-tuotanto kisan ehdoilla. Eli ratamestari suunnittelee kisan halujensa, kisan luonteen ja maaston mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. TV tuotanto sopeutuu kisaan.
• Oma, tarkoitukseen hankittu kalusto ja järjestelmät. Näin vältytään aikaavievästä vuokrakamojen nouto- ja palautusrumbasta ja kalusto on tuttua.
• Julkisella mobiiliverkolla toimitaan. Sekä lähetyksen toimittaminen IS-TV:lle tai muuhun jakeluun sekä juoksu ja maastorasten kuvan tuominen ohjaamoon menee Suomen julkisten mobiilioperaattoreiden verkossa.
• Talkoolaiset mukana tekemisessä. Eli noin puolet kuvaaajista ja välillä enemmänkin on kisajärjestäjän lajintuntevia talkoolaisia. Ilman heitä lähetyksiä ei syntyisi.
• Ratkaisupaikoissa mukana. Yritetään juoksukameroilla ja GPS:llä olla paikalla siellä missä kisa ratkeaa eli maastossa.

2021 kausi toi uusia tarpeita. Ensinnäkin lähetysten kokonaismäärä oli iso ja piti miettiä keinoja siihen sopeutumiseen, toisekseen pyöräsuunnistuslähetyksiin tarvittiin ajokamerat ja kolmantena isona uutena asiana oli väliaikalähtökisojen erilainen luonne ja sen vaatimukset ohjaamotyöskentelylle. Lisäksi haluttiin edelleen parantaa lähetysten teknistä tasoa.

Uutta – Väliaikalähtökisat

Suunnistusviestin ohjaaminen on helppoa, koska lähtökohtana on seurata kärkeä, sitten väliin vähän GPS ja juoksukuvaa ja taas kärki uudelle väliajalle tai vaihtoon ja lomaan muutama haastattelu ja mainokset. No ei se aina ihan helppoa ole ja sitä on harjoiteltu kymmeniä viestejä. Väliaikalähtökisassa ohjaamon toiminta muuttuu täysin ja tarvitaan kokonaan erilainen työtapa ja uusi rooli – varoittaja, joka ehdottaa millä kuvauspisteellä tapahtuu seuraavaksi asioita joita halutaan näyttää: uusia kärkiaikoja, ennakolta kovia nimiä tai muuta kiinnostavaa. Ja varoittajan on jostain saatava tieto tarkasti että koska ja mitä tapahtuu. Lähtökohta on että emme halua että ennen väliaikaa pakotetaan ratamestari laittamaan ylimääräistä rastia, emmekä halua kuormittaa järjestäjien tulospalvelua ylimääräisillä online rasteilla. Joten varoitustoiminta nojaa kokonaan GPS seurannan käyttöön ja tähän tarkoitukseen tehtiin myös oma erillinen työkalu, joka ennakoi GPS:n ja online rastien pohjalta seuraavia kiinnostavia tapahtumia TV-pisteille.

Näitä periaatteita ja ohjaamon työjakoa opeteltiin Suunnistusliigan kisojen myötä ja siinä Virtasen Vili otti ison roolin henkilökohtaisten kisojen päävaroittajana. Tommi sparrasi asiaa talvesta alkaen ja hoiti oman ruutunsa GPS operaattorina paremmin kun hyvin. Ohjaajan työtä helpottaa kummasti kun Tommilla (ja välillä Pekalla) on aina jotain näytettävää valmiina.

Uutta kalustoa

2020 ja aiemmin luotettiin kännykkään maali- ja vaihtoalueen kuvauksissa, mutta tätä osaa haluttiin laadullisesti parantaa ja kännykän tilalle tuli Sonyn pieni pokkari kamera ja langaton videolähetin. Paketti näytti aluksi epämääräiseltä, mutta osoittautui kauden aikana toimivaksi ja kuvalaadultaan erinomaiseksi. Tätä ns. räkäkameraa käytti lähes aina ensikertalainen talkoolainen ja kamerapaketti oli riittävän yksinkertainen koulutettavaksi ja omaksuttavaksi nopeasti.

Maastokuvien laatua ja luotettavuutta parannettiin edelleen lisäämällä liveU monikanava lähettimiä ja samalla kaikki ”maastoreput” vakioitiin mikä helpotti kouluttamista. Riikka ja Camilla kouluttivat useita maastokuvaajia, jotka selviytyivät hyvin tehtävistään itsenäisesti maastossa.

Ohjaamo-auto

Aiemmin koko tuotantokalusto oli peräkärryssä, josta se joka kisassa pystytettiin kisajärjestäjän tiloihin. Pyöräsuunnistuksen MM-kisoissa oli 5 kisaa 6 päivän aikana eri keskuksissa ja sinne varusteltiin Ankelon Askolta lainattu asuntoauto ohjaamoksi. Se osoittautui niin toimivaksi että sitä päätettiin käyttää koko loppukausi, koska kisatahti oli tiivis. Sänkyosastolla oli striimauskone ja verkkolaitteet, avo-osan pöydällä näytöt ja ohjaimet ja tavaraluukussa UPS ja kaapelikelat. Tarvittaessa mahtui keittämään kahvit ja jääkaappi oli ladattu kokiksella.

Kaksi ohjaajaa

Alkukaudesta asti tavoiteena oli leventää tiimiä siten että avainrooleista suoriutuu useampi henkilö. Tämä vähentää avainhenkilöiden kuormitusta sekä kehittää toimintaa koska saadaan uusia näkemyksiä tekemiseen. Lakeuden viestissä Virtasen Vili otti rohkeasti ohjaajan paikan ja itse juuri 5 päivää pyöräsuunnistusta ohjanneena sain keskittyä vain varmistamaan että kaikki pelaa. Tämän jälkeen Vili ohjasi puolet lähetyksistä ja helpotti omaa kuormaa. Vilille jäi aikaa keskittyä paremmin kamerahenkilöiden kanssa mm. kuvakulmiin ennen kisaa ja tämä paransi lähetysten laatua.

Mitä opittiin?

Hyvää lähetystä syntyy kun on intoa, osaamista ja sopivat vehkeet ja hyvälle lähetykselle löytyy mukavasti katsojia. Toisaalta 23 lähetystä kesässä on liikaa ainakin sivutoimisille tekijöille. Täysin samoilla askelmerkeillä ei kannata edetä uuteen kauteen.

Kiitokset koko Viestiliiga tiimille, tuottaja Mikolle sekä Häkkisen Mikalle pysu puolelle

-Severi